Tekisin äidille ruokaa

”Olen hyvä musiikissa. Mentiin keikallekin.”

Taitava rumpali Kalle Salmela, 11, on oppinut soittamisen taidot isältään. Nyt hänellä on kavereiden kanssa bändi. Aivan mahtavaa on myös serkkujen kanssa soittaminen. Se tapahtuu nykyään useimmiten Skypen välityksellä, sillä serkut asuvat kaukana. Tytöt laulavat, kun Kalle rummuttaa.

”Koulusta tykkään myös ja siellä syömisestä”, sanoo Kalle.

Kalle rakastaa ruuanlaittoa ja Elina-äiti saa usein pojan valmistaman aamiaisen. Yksi bravuureista on paistettu kananmuna. Kallen ruokavaliota raamittavat diabetes ja keliakia. Tilanne on hallinnassa nyt, mutta tulevaisuus ja itsenäinen elämä huolestuttavat, ainakin äitiä.

”Haluan asua isona äitin luona. Olen sairashoitaja tai rekkakuski”, sanoo Kalle.

Äiti toivoo, että poika saisi omia vahvuuksiaan tukevan koulutuksen, riittävän tuen itsenäiseen asumiseen ja työn, tai muuten mielekkään elämänsisällön. Äiti toivoo myös, että Kalle löytäisi aikanaan rakkautta. Sillä ihmistä ei ole tarkoitettu elämään yksin.

”Rakastuminen tuntuu hyvältä”, tuumaa Kalle.

Mutta miten Kalle muuttaisi maailmaa, jos voisi? ”Olisi synttärit.”

 

Rakenna kanssamme kaikkien yhteistä maailmaa.

Lahjoita

Artikla 3

Jokaisella on oikeus itsenäiseen elämään, synnynnäinen ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus. Kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuuluvat jokaiselle yhdenvertaisesti.


Itsemääräämisoikeus

Itsemääräämisoikeus tarkoittaa oikeutta tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä ja valintoja. Itsemääräämisoikeus on olennainen osa perus- ja ihmisoikeuksien kokonaisuutta. Siksi se kuuluu meille jokaiselle. Jos kyseenalaistamme itsemääräämisoikeuden, kyseenalaistamme samalla jokaiselle kuuluvan ihmisarvon. Itsemääräämisoikeus voi silti tarkoittaa eri asioita eri ihmisillä. Itsemääräämisoikeuden luonteeseen kuuluu, että henkilö saa itse määritellä, mikä juuri hänelle on tärkeää.

Henkilön tavoitteiden, tarpeiden ja toiveiden selvittäminen vaatii aitoa kuulemista. Erilaisilla kommunikaation välineillä on mahdollista vahvistaa oman tahdon esittämistä. Silloin, kun henkilö kertoo arjessa tarpeistaan, tunteistaan tai kiinnostuksen kohteistaan elein, ilmein, ääntelyin tai kehon kielellä, itsemääräämisoikeuden toteutumisen eteen pitää tehdä paljon töitä. Jokaisella meillä on vahvuuksia ja niitä pitää yhdessä etsiä ja tukea. Vaikka itsemääräämisoikeuden toteutuminen tarkoittaa erilaisia asioita eri ihmisillä, emme saa väheksyä sen merkitystä. Pienetkin asiat voivat olla isoja asioita ihmisen elämässä.

Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu toisaalta vahva tukeutuminen omiin läheisiin ja toisaalta vahva tarve itsenäistyä ja tehdä itse tärkeäksi kokemia asioista. Lapsen on voitava elää lapsen elämää ja nuoren omaansa. Kapinointi kuuluu elämään ja siihen pitää joskus jopa kannustaa. Lapsen ja nuoren on saatava tarvitsemansa tieto, apu ja tuki voidakseen päättää itse omista asioistaan. Henkilökohtaisen avustajan kanssa on mahdollista tehdä itse haluamiaan asioita itse valitsemanaan ajankohtana. Henkilökohtainen avustajan kanssa voi myös opetella vaikeita asioita. Itsemääräämisoikeus toteutuu, kunhan avustaja toteuttaa henkilön omia toiveita.

Lapsen ja nuoren itsetuntoa tulee vahvistaa, jotta hän uskaltaa rohkeasti alkaa ottaa vastuuta omista päätöksistään ja omasta elämästään. Me kaikki lapsen ja nuoren elämään kuuluvat aikuiset olemme vastuussa siitä. Meidän pitää arvostaa nuorta ja kuunnella tarkasti, mitä hänellä on sanottavana. Meidän tulee tukea ja kannustaa yrittämään asioita, jotka saattavat tuntua mahdottomilta. Kehuja tulee antaa silloin, kun on sen paikka.

Palvelusuunnitelma

Erittäin tärkeä osa kehitysvammaisen henkilön palveluiden ja tukitoimien kokonaisuudessa on niiden suunnittelu. Nuoren palvelutarpeiden huolellinen arviointi ja palveluiden suunnittelu yksilöllisesti ja tulevia tarpeita ennakoiden ovat avaimia sille, että palvelut tukevat vammaisen nuoren kasvamista aikuisuuteen ja itsenäiseen elämään yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.

Palvelusuunnittelu on prosessi, jossa sosiaalityöntekijä yhdessä asiakkaan ja hänen toivomiensa tahojen kanssa käy läpi asiakkaan elämäntilanteen sekä hänen tarvitsemansa avun ja tuen. Lapsen tai nuoren omien mielipiteiden ja toivomusten kuuleminen ja huomiointi on prosessissa erityisen tärkeää. Prosessin lopputuloksena syntyvä suunnitelma palveluista ilmaistaan vammaispalvelulaissa säädetyn palvelusuunnitelman sekä kehitysvammalain mukaisen erityishuolto-ohjelman (EHO) avulla. Molemmilla on erityinen rooli vammaisen henkilön oikeusturvan sekä kunnan ja vammaisen henkilön välisen sujuvan yhteistyön kannalta. EHO on jo sellaisenaan päätös siinä mainittujen erityishuollon palvelujen myöntämisestä, mutta palvelusuunnitelmaan kirjattuja palveluita haetaan vielä erikseen hakemuksella. Suunnitelmaan yhdessä kirjatusta ei palveluita myönnettäessä kuitenkaan voi ilman perusteltua syytä poiketa.

Lue lisää palveluiden suunnittelusta »


Artikla 30

Jokaisella on oikeus kehittää ja käyttää luovia, taiteellisia ja älyllisiä kykyjään.

Tee kertalahjoitus

Klikkaa LAHJOITA-nappia, jolloin siirryt valitsemaan lahjoitussumman ja maksutavan. Lahjoittaa voi sekä mobiilimaksulla että verkkomaksulla.

Lahjoita tilisiirtona

Lahjoita tilisiirtona tilillemme
Nordea IBAN FI49 1146 3007 2069 12, viite 99008.

Lahjoita tekstaamalla

Lahjoita 10 euroa tekstaamalla KOHTAAMUT numeroon 16499.

Lahjoita 20 euroa tekstaamalla KOHTAAMUT20 numeroon 16499.

Kehitysvammaisten Tukiliitto

Unelmoimme maailmasta, jossa kehitysvammaisilla ihmisillä on yhdenvertaiset oikeudet. Uskomme yhteistyön ja vertaistuen voimaan ja olemme mukana monissa verkostoissa. Meillä on noin 180 yhdistystä, jotka toimivat koko Suomen alueella. Yhdistysten jäseninä ovat ihmiset; kehitysvammaiset henkilöt, omaiset, läheiset, alan työntekijät, kehitysvammaisten ihmisten hyvää elämää tavoittelevat kanssaihmiset.

Tutustu Tukiliittoon »

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Haluatko jatkossa kuulla meistä ja mahdollisuuksista auttaa?
Liity postituslistalle: